Pienistä puroista syntyy isot järvet ja meret: mitä ympäristökumppanuus tarkoittaa pohjoisilla alueilla?


tekstin laatinut Eero Männikkö

kuva: northerndimension.info

 Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuus (NDEP)

Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuudessa käydään käsiksi, alueen ympäristön erityiskysymyksiin, vesistöjen suojeluun kuten Barentsin meri ja Itämeri, ydinturvallisuuteen ja erityiskysymyksiin kuten kaukolämpöprojekteihin ja jätehuollon ongelmakohtiin. Ympäristökumppanuus perustettiin vuonna 2001. Sen tavoitteena on vahvistaa ja ohjata rahoitusta tärkeisiin rajat ylittäviin ympäristöhankkeisiin pohjoisen ulottuvuuden alueella.
Kumppanuuden tueksi perustettiin kansainvälisten rahoituslaitosten aloitteesta ympäristökumppanuusrahasto, jossa ovat mukana Euroopan unioni, Alankomaat, Belgia, Iso-Britannia, Kanada, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska, Valko-Venäjä ja Venäjä. Rahastoon on vuoteen 2016 mennessä osoitettu varoja yhteensä 348 miljoonaa euroa, josta ympäristöhankkeisiin on sidottu 182 miljoonaa euroa ja ydinturvallisuushankkeisiin 166 miljoonaa euroa
Ympäristökumppanuusrahasto rahoittaa ympäristö- ja energiatehokkuushankkeita Luoteis-Venäjällä ja Kaliningradissa sekä ydinjätehankkeita etenkin Kuolan niemimaalla. Konkreettisin esimerkki ympäristöhankkeista ovat Pietarin jätevesienpuhdistushankkeet. Ympäristöyhteistyötä tehdään myös Itämeren valuma-alueeseen kuuluvan Valko-Venäjän kanssa. Ydinturvallisuussektorilla toteutetaan muun muassa radioaktiivisen jätteen käsittelyyn ja käytetyn ydinpolttoaineen turvalliseen varastointiin liittyviä hankkeita.
Ympäristökumppanuuteen osallistuvat alueella toimivat kansainväliset rahoituslaitokset kuten Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki, Euroopan investointipankki, Pohjoismaiden investointipankki sekä Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO.
Pietarin jätevesipuhdistushankkeet – Itämeri
Tarkastellessamme tarkemmin yhtä tiettyä kokonaisuutta jota ympäristökumppanuusrahasto on tukenut, voidaan todeta, että Pietarissa ja Kaliningradissa tehdyt ympäristöhankkeet ovat olleet suuri menestys. Alueen jätevesiongelmien kehitys viimeisten parin vuosikymmenen aikana on yllättänyt jokaisen epäilijän. Sinällään yllättää kehitystä on myös tapahtunut, kun investoinnit ovat olleet tehokkaita, eikä raha ole valunut hukkaan. Kymmenet niin suomalaiset kuin kansainvälisetkin yritykset ja investoijat ovat kautta historian Venäjällä saaneet kokea erilaisten projektien ja rahojen kaatuvan korruption ja omia etuja tavoittelevien yksilöiden taskuun. Nyt rahoilla on pystytty tekemään oikeasti jotain konkreettista ja hyvää. Esim. vielä 1970-luvulla käytännössä kaikki jätevesi laskettiin suoraan puhdistamatta Itämereen. Nyt jätevesistä käsitellään länsimaisten kriteerienkin mukaan oikeastaan kaikki. Tähän pisteeseen päästäkseen on alueella tarvittu suur- ja pienpuhdistamoiden, siirtoviemäreiden, yhdystunneleiden ja fosforinpoistojärjestelmien perusteellista kehitystä ja rakennusta. 1990-luvulla alkanut yhteistyö Suomen ja Pietarin välillä laajensi ja avasi tien muullekin kansainväliselle rahoitukselle ja nosti Pietarin jätevesien käsittelyn ja puhdistuksen Suomen kansalliseksi kärkihankkeeksi Itämeren toimintaohjelmassa.
Kaliningrad
Voimakkain kehitysvaihe Pietarin jätevesien puhdistuksessa on jo ohi. Silti sen lähialueilla riittää vielä kehitettävää. Syksyllä 2016 Viipurissa juhlistettiin alueen jätevesien fosforinpoiston aloitusta, mutta sillä ei ole juurikaan merkitystä, koska kaupungin jätevesiputket ovat hajoamistilassa, eikä fosforinsaostuskemikaaleja juurikaan ole. Viipurin alue odottaa vieläkin Krasnyi Borin kaatopaikan ongelmajätepommin purkamista. Näiden lisäksi alueen jättikanaloiden ja -sikaloiden jäteongelmat ovat merkittäviä. Lisäksi Laatokkaan tulee valtavasti ravinteita ja muita haitta-aineita siihen laskevien jokien kautta. Laatokasta nämä aineet jatkavat kulkuaan Nevan kautta Suomenlahteen. Näiden ikävien tosiasioiden rinnalle nousee kuitenkin oikeinkin iloisia kehitysaskeleita.
Yksi merkittävimmistä uutisista on ollut Kaliningradin pitkään odotetun jätevesipuhdistamon valmistuminen vuoden 2016 loppupuolella. Kaliningradin täyttää nyt Itämeren suojelukomissio Helcom:n normit. Tätä kehitystä on edesauttanut ja vauhdittanut Pietarin kaupungin Vodokanalin menestystarina. Suomen ja Pietarin välisen yhteistyön onnistuminen ja loistavat tulokset, sekä ensi kesänä järjestettävät jalkapallon MM-kisat, joissa Kaliningrad toimii yhtenä pelipaikoista. Puhdistamon on arvioitu vähentävän Itämeren fosforikuormaa 120 tonnia, biologista hapenkulutusta 7800 tonnia ja typpipäästöjä 300 tonnia vuodessa. Alueen nopean kehityksen merkitystä ja sen tilaa kuvastaa se, että aiemmin kaupungin kaikki jätevedet pääsivät sellaisenaan mereen. Aivan kuten Pietarissa 1970-luvulla.
Lähteet:
http://www.syke.fi/fi-FI/Julkaisut/Ymparistolehti/2017/Pietarin_Vodokanal_pelkaa_yksityistamist(42113),

Kommentit

Lähetä kommentti