Pohjoinen ulottuvuus - pohjoisten valtioiden yhteistyökumppanuus

tekstin laatinut Laura Liedes

kuva: pixabay.com

Historiaa ja alueellisuus

Pohjoisella ulottuvuudella tarkoitetaan EU:n, Norjan, Islannin ja Venäjän tasavertaista yhteistyötä. Maantieteellisesti pohjoisen ulottuvuuden alue kattaa Luoteis-Venäjän, Itämeren ja Euroopan arktiset alueet, mukaan lukien Barentsin alue (Ulkoministeriö 2017). Kun 1995 Suomi ja Ruotsi liittyivät Euroopan unioniin, syntyi 1300 km pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa ja tämä loi tarpeen pohjoisten alueiden ja politiikan kartoitukselle. Näin ollen yksi Pohjoisen ulottuvuuden tavoite on edistää EU:n ja Venäjän suhteita Itämerellä ja pohjoisilla alueilla. 1997 Luxemburgin Eurooppa-neuvostossa Suomi teki aloitteen pohjoisen ulottuvuuden politiikasta. Suomen EU-puheenjohtajuusvuonna 1999 pidettiin ensimmäisen pohjoisen ulottuvuuden ulkoministerikokous jolloin pohjoisen ulottuvuuden konkreettinen sisältö hahmottui. Lopulta vuonna 2000 Feiran Eurooppa-neuvostossa hyväksyttiin ensimmäinen toimintasuunnitelma pohjoiselle ulottuvuudelle. Toimintasuunnitelmassa korostetaan ympäristöongelmien hoitamista, ydinturvallisuutta, järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa sekä Kaliningradin erityiskysymyksiä. (Ulkoasiainministeriö 2009).


Kumppanuudet
Pohjoisen ulottuvuuden konkreettinen politiikan harjoittaminen tapahtuu EU-maiden, Venäjän, Norjan ja Islannin  kumppanuuksien avulla, lisäksi Kanada ja Yhdysvallat voivat olla mukana kiinnostuksensa mukaan. Kanada ja Yhdysvallat ovat pohjoisen ulottuvuuden tarkkailijamaita. Vaikka kumppanuudet eroavat paljonkin toimintatavoiltaan, niissä pyritään yhdenmukaistamaan asiantuntijatyö, poliittinen linjanveto sekä käytännön tason hanketoiminta. Avoin, tasavertainen sekä laajapohjainen osallistuminen on pohja kumppanuuksille. Kumppanuuksia ovat ympäristö- kumppanuus, sosiaali- ja terveyskumppanuus, liikenne- ja logistiikkakumppanuus sekä kulttuurikumppanuus. (Ulkoasiainministeriö 2009).


Sidosryhmät
Kumppanuuksien lisäksi pohjoinen ulottuvuus käsittää myös eri sidosryhmien, kuten yliopistojen, tutkimuslaitosten, elinkeinoelämän ja parlamentaarikkojen keskinäistä yhteistyötä. Maakunnat sekä paikalliset toimijat ovat keskeisessä roolissa. (Ulkoasiainministeriö 2009). Vuonna 2009 perustettiin Pohjoisen ulottuvuuden instituutti, joka on kaikille korkeakouluille sekä tutkimuslaitoksille avoin yliopistoverkosto. Instituutin tarkoituksena on laatia tutkimuksia, selvityksiä ja lisäksi tehtävänä on varojen keruu tutkimushankkeita varten. Pohjoisen ulottuvuuden alaisuudessa toimii myös yritysneuvosto, joka pyrkii parantamaan vuoropuhelua ja verkostoitumista pohjoisen ulottuvuuden alueella toimivien yritysten välillä. Pohjoisen ulottuvuuden parlamentaarikkofoorumi kokoontuu kahden vuoden välein. (Ulkoasiainministeriö 2012).

Alueneuvostot
Pohjoista ulottuvuutta voisi luonnehtia kattorakenteeksi pohjoisen alueen toimijoille, jossa toimivat alueneuvostot ovat eri alueiden ääni pohjoisen ulottuvuuden politiikalle. Pohjoisen ulottuvuuden tarkoitus on vähentää päällekkäisyyttä toiminnoissa ja terävöittää alueellista yhteistyötä. Itämeren valtioiden neuvosto (perustettu 1992), Barentsin euroarktinen neuvosto (perustettu 1993), arktinen neuvosto (perustettu 1996) sekä Pohjoismaiden ministerineuvosto (perustettu 1971) ovat pohjoisen ulottuvuuden alueneuvostoja. Alueneuvostot ovat hallitusten välisiä omilla alueillaan toimivia yhteistyö-foorumeja, joiden tavoitteena on tuoda omat kehityskohteensa pohjoisen ulottuvuuden politiikan piiriin sekä tukea pohjoisen ulottuvuuden eri hankkeiden toimeenpanoa. (Ulkoasiainministeriö 2012).


Rahoitus

Rahoitus pohjoiselle ulottuvuudelle tulee yhteisrahoituksena. Rahoitusta saadaan useista lähteistä kuten yksittäisiltä mailta, EU:lta, kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta sekä yksityiseltä sektorilta. Suurille hankkeille rahoitusta saadaan usein  lainana, myös paikallinen rahoitus sekä pieniltä osin lahjarahoitus kattaa toimintaan tarvittavia kuluja.

Lähteet:

Ulkoasiainministeriö 2009: Pohjoinen ulottuvuus. 20 s.

Ulkoasiainministeriö 2012: Pohjoinen ulottuvuus. 20 s.

Ulkoministeriö (2017): Pohjoinen ulottuvuus.

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=49553&contentlan=1&culture=fi-fi (Päivitetty 12.6.2017)